Suomessa myönteistä kehitystä 2000-luvulla

Tuloskortti 2018 – lasten ja nuorten liikunta Suomessa uusimmista tutkimustuloksista julkaistaan tänään Kansallisessa liikuntafoorumissa Seinäjoella. Valtakunnallisen asiantuntijaryhmän kokoamasta Tuloskortista selviää, että Suomessa lasten ja nuorten liikunnassa on havaittavissa myönteistä kehitystä.

Tuloskortti on nyt koottu kolmatta kertaa. Tänä vuonna Tuloskortissa on kuvattu myös muutosta lasten ja nuorten liikkumisen määrissä 2000-luvulla toistettujen tutkimusten tulosten mukaan. Jyväskylän yliopisto toteuttaa Suomessa WHO-Koululaistutkimusta ja Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen -tutkimusta (LIITU). Näiden kyselytutkimusten tulosten perusteella liikuntasuositus toteutuu entistä useammalla koululaisella ja vähän liikkuvien osuus ikäryhmästä on pienentynyt vuosina 2002–2018.

Lasten ja nuorten liikuntasuosituksen mukaisesti vähintään tunnin päivässä kertoo liikkuvansa yhä useampi 11–15-vuotias koululainen. Pojilla suosituksen täyttävien osuus on noussut 18 prosentista 35 prosenttiin ja tytöillä 12 prosentista 29 prosenttiin. (Ks. kuvio 1.)

- Liikuntasuosituksen täyttymistä voidaan pitää hyvänä mittarina lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta, koska päivittäisellä fyysisellä aktiivisuudella on suuri merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle, terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen johtaja Sami Kokko Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Maailman terveysjärjestö WHO on ilmaissut voimakasta huolta siitä, miten liian vähäinen liikkuminen vaikuttaa ihmiskunnan hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. WHO on tänä vuonna päivittänyt tavoitteen, jonka mukaan liikkuminen lisääntyisi 15 prosentilla vuosina 2010–2030.

Vähän liikkuvia on tutkimusten mukaan kaikissa ikäryhmissä, mutta kaikkein eniten ammattiin opiskelevien joukossa. Toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten joukossa liikuntasuositus toteutuu harvemmin ja heidän joukossaan on muita enemmän vähän liikkuvia.

– Vaikka Tuloskortissa onkin positiivisia signaaleja, on muistettava, että kokonaisaktiivisuus on Suomessakin yhä heikolla tasolla (Tuloskortin toiseksi heikoin arvosana D). Ratkaisujen löytäminen lasten ja nuorten liikkumiseen on tärkeää heidän hyvinvointinsa ja myös tulevaisuuden työ- ja toimintakykynsä kannalta, tutkimusjohtaja Tuija Tammelin LIKES-tutkimuskeskuksesta muistuttaa.

Vähän liikkuvien lasten ja nuorten hyvinvointi huolettaa

- Vähiten liikkuvilla lapsilla ja nuorilla koulu- ja opiskelupäivän aikana tapahtuva liikkuminen on erittäin merkityksellistä, lähes puolet päivän aktiivisuudesta. Tapoja tukea vähän liikkuvia lapsia ja nuoria kehitetään eri maissa ja kokemuksia jaetaan kansainvälisessä lasten ja nuorten liikunnan allianssissa, jonka osana Tuloskortti-työtä tehdään, Tuija Tammelin kertoo.

- Liikunta on tärkeä osa hyvinvointia ihan kaikille. Tuloskortissa on tarkasteltu liikunnan ja liikunnan edistämisen eri osa-alueita. Jokainen lapsi ja nuori liikkuu omalla tavallaan: omatoimisesti yksin tai kavereiden kanssa, liikuntaharrastuksissa tai aktiivisesti kulkien paikasta toiseen, kertoo tutkija Katariina Kämppi LIKES-tutkimuskeskuksesta.

Liikuntaa mahdollistavat monet eri tahot: oppivat yhteisöt eli varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset; perheyhteisöt ja kaverit; kuntapäättäjät sekä valtakunnan päättäjät, joista jokaisella on omat mahdollisuutensa vaikuttaa lasten ja nuorten liikuntaan. (Ks. kuvio 2.)

Lisätietoja
Tuloskortti 2018 -julkaisu ja tiivistelmä ovat saatavilla pdf-muodossa osoitteessa www.likes.fi/tuloskortti.