Leirinetti

Pitkis-Sport leirinetti
Pitkis-Sportin leirinetistä löydät juttuja leiriltä vuodesta 2002 alkaen.
Pitkis-Sportin leirinetistä löydät juttuja leiriltä vuodesta 2002 alkaen.
Pitkis ei ole ainoastaan viikon leiri kesällä, vaan koko vuodelle jakautuva liikuntatapahtumien ketju!
Pitkis-liikuntaperhe tarjoaa liikuntaa satakuntalaisille ja kauempaankin tulleille. Pitkis-tapahtumien tarkoituksena on tutustuttaa alle kouluikäisiä, perheitä, kouluikäisiä, nuorisoa ja aikuisikään ehtineitäkin eri liikuntalajien saloihin ja siten viihtymään liikunnan parissa. Pitkis-liikuntatapahtumien kautta ovat monet löytäneet sen oman lajin, jota voi jatkossa harrastaa läheisessä seurassa, perheen kanssa tai vaikkapa kaveriporukassa.
Nämä sivut kertovat Pitkis-liikuntaperheestä ja sen tarjoamista monipuolisista liikuntamahdollisuuksista. Tutustu valikoimaan ja löydä oma Pitkis-tapahtumasi!
Seuraava Pitkis-Sport liikuntaleiri järjestetään 3.-7.7.2023.
Ilmoittautuminen kesän 2023 juhlaleirille on käynnissä!
Alla olevasta linkkinappulasta pääset fiilistelemään edellisten vuosien leirejä leirinetin juttujen parissa!
Itämaiset kamppailulajit judo ja kendo ovat pitäneet yhteistä budo-leiriä Pitkis-Sport -liikuntaleirillä jo kymmenenä kesänä. Pitkiksen judo-leirin vetäjinä toimivat 11:ttä kertaa luvialainen Janne Heilä ja 15:ttä kertaa ulvilalainen Matti Iivonen. Pitkäjärvellä on tosin judoiltu Jannen mukaan ?tosi kauan?, jo 70-luvulta asti.
- Jatkuvuus, perinteet ja hauskanpito, ja painotus sanalla perinteet, kiteyttää Janne leirin perusajatuksen. Kuvassa 2007 judo-leirin vetäjät Janne Heilä (vas.), Matti Iivonen, Linda Lautamäki, Ville Rantala ja Sebastian Heilä.
Reilun 70 budo-leiriläisen joukosta ensikertalaisia on 48.
- Tulijoita olisi enemmän kuin pystymme ottamaan. Jos uusista leiriläisistä edes yksi osallistuu syksyllä judon alkeiskurssille, yksi leirimme tavoitteista on saavutettu.
Tärkeäksi tulevaisuuden tavoitteeksi Janne kertoo sen, että nykyisistä tai entisistä leiriläisistä saataisiin uusia kouluttaja ja ohjaajia.
- Haluaisimme nimenomaan sellaisia vetäjiä, jotka arvostavat perinteitä, joita olemme Pitkis-vuosien aikana kehittäneet. Olemme halukkaita kouluttamaan uudet vetäjät ja siirtämään kaiken vuosien varrella oppimamme heille.
Janne vitsailee tavoitteen toteutuneen, kun nykyiset vetäjät pääsevät tulemaan ?valmiiseen telttaan? ja ?pojat? (eli uudet vetäjät) ovat hoitaneet leirialueen ja muut hommat kuntoon.
Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Satakunnassa on paljon judo-seuroja ja alkeiskursseja järjestetään 2 kertaa vuodessa.
Noormarkkulainen Kari Ruuhilahti toimii kendo-leirin vetäjänä 12:tta kertaa yhdessä ulvilalaisen Ari Lehtisen kanssa. Kaksi ensimmäistä vuotta japanilainen miekkailu oli leirillä esittelylajina.
Kari on samoilla linjoilla judo-leirin Jannen kanssa:
- Meillä leirin rakentaminen, rutiinit ja taustyö menevät omalla painollaan. Uusia vetäjiä haluamme mukaan vastuun kantajiksi. Me konkarit voisimme sitten siirtyä päällekatsojiksi ja opastajiksi.
Pitkisen budo-leiriläisiä leiriportin edessä. Valkoisessa judo-puvussa 13-vuotias Henna Salminen Porista ja kendo-puvussa 8-vuotias Santeri Polvi Porista. Kari Ruuhilahti kuvassa oikealla, Ari Lehtinen hänen vieressään (lasten takana).
Kendossa on Karin mukaan kymmenessä vuodessa kehittynyt tietty hierarkinen järjestelmä vanhojen ja uusien leiriläisten kesken.
- Uusien leiriläisten kanssa käydään alkeita, kokeneemmat keskittyvät enemmän varusteharjoitteluun. Näin harjoittelu monipuolistuu ja mielenkiinto säilyy.
- Haluaisimme Pitkiksen kendo-leirin osaksi kendo-valmentajan valtakunnallista koulutusta, Kari kertoo tulevaisuuden suunnitelmista.
Satakunnan alueella kendon harrastajia on noin 30-35. Pitkiksen kautta varsinaisia uusia harrastajia ei lajin pariin ole tullut, mutta aktiivisia ?Pitkis-kendolaisia? kylläkin, eli sellaisia, jotka ovat useampana vuotena osallistuneet kendo-leirille.
Kari kertoo kendon olevan turvallinen laji, joka sopii niin pojille kuin tytöillekin, tämän kesän leirillä on 2 tyttöä ja 31 poikaa.
- Tervetuloa tutustumaan, vasta kokeilemalla tietää, mikä laji kenellekin sopii. Huonoa liikuntalajia ei ole olemassakaan, sen pohjalta on hyvä lähteä valitsemaan omaa lajiaan, Kari evästää.
6.7.2007 Merja Lehtonen
06.07.2007 / MLe